Väärä koko on yleisin syy palauttaa verkosta tilattu kenkä tai vaate, ja usein sen voi välttää mittanauhalla, paperiarkilla ja kymmenellä minuutilla. Tämä opas käy läpi, miten kengän ja vaatteen koon mittaaminen kotona tehdään luotettavasti. Mukana on myös se, missä kohdissa kotimittaus pettää useimmin ja miten luvut muutetaan oikeaksi kooksi eri merkkien taulukoista.
Hyöty on suoraan rahassa ja ajassa. Kun mitat ovat valmiina muistiossa, tilauksen voi tehdä yhdessä koossa eikä kolmessa, eikä palautuspakettia tarvitse kantaa noutopisteeseen marraskuun räntäsateessa.
Mitä tarvitset ennen kuin aloitat
Varusteiksi riittää pehmeä räätälin mittanauha (2-5 € askarteluliikkeestä tai marketista), A4-paperi, kynä, viivoitin ja seinä, jota vasten seisoa. Metallinen rullamitta ei sovi vartalon mittaamiseen, koska se ei kaartu vartalon muotoja myöten ja antaa helposti 1-2 cm liian pienen lukeman.
Toisesta ihmisestä on paljon apua. Rinnanympärystä tai lahkeen sisäpituutta on vaikea mitata itse niin, että asento pysyy luonnollisena.
Kengän koon mittaaminen kotona askel askeleelta
Jalka on suurimmillaan illalla, kun sitä on käytetty koko päivä. Ammattilainen mittaa siksi aina iltapäivällä tai illalla, ei heti aamulla sängystä noustua.
Mittaus etenee näin:
- Aseta paperi lattialle niin, että sen lyhyt reuna on kiinni seinässä.
- Seiso paperilla kantapää seinää vasten ja paino tasaisesti molemmilla jaloilla. Käytä niitä sukkia, joita aiot pitää kengissä.
- Pyydä toista merkitsemään viiva pisimmän varpaan kärjen kohdalle kynä pystyasennossa.
- Mittaa etäisyys seinästä viivaan millimetrin tarkkuudella ja merkitse leveys jalkapöydän leveimmästä kohdasta.
- Toista toisella jalalla ja käytä aina pidemmän jalan lukemaa.
Saatu luku on jalan pituus, ei kengän koko. Aikuisen arkikenkään tarvitaan yleensä 1-1,5 cm väljyyttä varpaiden eteen, eli 255 mm jalka tarvitsee noin 265-270 mm sisäpituuden. Monet valmistajat ilmoittavat taulukoissaan juuri jalan pituuden, toiset kengän sisäpituuden – tarkista aina, kumpaa taulukko tarkoittaa.
Talvikengät ja lasten kengät ovat oma lukunsa
Suomen talvessa standardineuvo ei riitä. Jos talvikengän alla on paksu villasukka ja mahdollisesti irrotettava huopasisäkenkä, varvasväliä tarvitaan 1,5-2 cm. Liian tiukka talvikenkä palelee, koska varpaiden ympärille ei jää lämpöä eristävää ilmaa. Tämä yllättää usein ihmisiä, jotka ostavat kengät ”napakoiksi” ajatellen niiden lämmittävän paremmin.
Lapsen jalka kasvaa alle kouluikäisenä tyypillisesti 1-2 kokoa vuodessa. Lasten kenkiin jätetään noin 1,2-1,7 cm väljyyttä, josta osa on kasvuvaraa. Lasta ei kannata pyytää kertomaan, onko kenkä hyvä, sillä pieni lapsi koukistaa varpaansa refleksinomaisesti ja vastaa melkein aina kyllä. Mittaa jalka paperilla ja vertaa lukua kenkien sisäpituuteen. Esimerkiksi Reiman ja Kuoman kokotaulukoissa on usein molemmat luvut.
Vaatteen mitat: rinta, vyötärö, lantio ja lahje
Vaatteiden kotimittaus tehdään ohuissa alusvaatteissa tai tiukassa t-paidassa, ei neuleen päältä. Seiso suorana, hengitä normaalisti äläkä vedä vatsaa sisään. Nauhan pitää myötäillä ihoa, mutta sen alle pitää mahtua yksi sormi.
Rinnanympärys mitataan rinnan leveimmästä kohdasta kainaloiden alta niin, että nauha kulkee selän puolella vaakasuorassa. Peilistä kannattaa tarkistaa, ettei nauha nouse lapaluiden kohdalla.
Vyötärönympärys mitataan vartalon kapeimmasta kohdasta, joka on yleensä muutaman sentin napaa ylempänä. Housuja varten tarvitaan lisäksi mitta siitä kohdasta, jossa housujen vyötärö oikeasti istuu – matalavyötäröisissä farkuissa se voi olla 5-8 cm alempana kuin luonnollinen vyötärö.
Lantionympärys otetaan pakaroiden leveimmästä kohdasta jalat yhdessä. Lahkeen sisäpituus mitataan haarasta lattiaan paljain jaloin. Helpoin tapa on mitata parhaiten istuvat housut: ne laitetaan pöydälle ja mitataan haarasaumasta lahkeen helmaan.
Mittaa vartalon sijaan vanha vaate
Kokenut asiantuntija aloittaa usein omasta vaatekaapista, ei vartalosta. Kun valmistaja ilmoittaa vaatteen omat mitat (garment measurements), niitä kannattaa verrata suoraan jo omistamaasi vaatteeseen, jonka istuvuus tuntuu oikealta.
Levitä hyvin istuva paita tasolle ja mittaa leveys kainalosta kainaloon. Kun luku kerrotaan kahdella, saat vaatteen ympärysmitan. Jos 104 cm rinnanympärys tuntuu sopivalta ja uuden paidan taulukossa M-koon leveys on 52 cm, ollaan samoissa mitoissa. Tämä menetelmä toimii erityisen hyvin farkuille, takeille ja neuleille, joissa väljyyden määrä vaihtelee mallista toiseen.
Lisää kokotaulukon tulkinnasta löytyy oppaasta oikean vaatekoon löytäminen.
Myytti: ”Olen aina ollut koko 39”
Kenkä- tai vaatekoko ei ole pysyvä ominaisuus. EU-kokojärjestelmä perustuu niin kutsuttuun pariisilaiseen pisteeseen (2/3 cm), mutta valmistajat käyttävät erilaisia lesteja ja pyöristävät eri tavoin. Saman ihmisen koko voi olla yhdellä merkillä 39 ja toisella 40, ja ero voi tulla myös saman merkin juoksu- ja kävelykenkien välillä.
Jalka myös muuttuu aikuisiällä. Raskaus, painon vaihtelu ja ikääntyminen voivat leventää ja pidentää jalkaa jopa puoli kokoa tai kokonaisen koon. Jos kenkien koko on ollut sama 10 vuotta, se kannattaa mitata uudelleen. Vaatteissa sama ilmiö näkyy niin sanottuna vanity sizingina eli kokojen siirtymisenä: nykyinen naisten 38 voi olla väljempi kuin 1990-luvun 38. Kansainvälisten kokojen eroja käsitellään artikkelissa EU-, UK- ja US-koot rinnakkain.
Yleisimmät virheet kotimittauksessa
Ensimmäinen virhe on mitata jalka istualtaan. Kun paino ei ole jalalla, jalkaholvi ei laskeudu, ja tulos voi jäädä 3-5 mm liian lyhyeksi. Se on usein juuri ero kahden koon välillä.
Toinen virhe on pyöristää alaspäin. Jos rinnanympärys on 97 cm ja taulukossa M on 92-96 cm ja L 97-101 cm, L on lähtökohtaisesti oikea valinta. Poikkeus ovat joustavat neulokset ja trikoot, joissa pienempi koko voi istua paremmin.
Kolmas virhe on luottaa yhteen mittaan. Housujen koko ei määräydy pelkän vyötärön mukaan. Jos lantio on suhteessa leveämpi, vyötärön mukaan valittu koko kiristää reisistä. Valitse aina suuremman mitan mukaan ja anna ompelijan kaventaa vyötäröä tarvittaessa.
UKK
Kumman jalan mukaan kenkäkoko valitaan, jos jalat ovat eri pituiset?
Pidemmän jalan mukaan. Lyhyemmän jalan kenkään voi tarvittaessa lisätä pohjallisen, mutta liian lyhyttä kenkää ei saa pidemmäksi.
Kuinka usein lapsen jalka kannattaa mitata?
Alle 3-vuotiaalta noin 2-3 kuukauden välein ja leikki-ikäiseltä noin 3-4 kuukauden välein. Tärkeintä on mitata ennen jokaista kausikenkien ostoa syksyllä ja keväällä.
Mitä teen, jos mittani osuvat kahden koon väliin?
Katso vaatteen materiaali ja käyttötarkoitus. Jäykkä puuvilla, villakangas ja kuoritakit valitaan yleensä isommassa koossa, jotta alle mahtuu kerroksia. Joustava neulos tai trikoo istuu usein paremmin pienempänä. Merkin oma kuvaus, kuten ”pieni koossaan”, kannattaa myös lukea.
Mittaa kerran, tallenna ja päivitä vuosittain
Kirjaa mitat puhelimen muistioon: jalan pituus ja leveys millimetreinä, rinta, vyötärö, lantio, lahkeen sisäpituus sekä parhaiten istuvien housujen ja paidan tasomitat. Kun luvut ovat valmiina, uuden merkin kokotaulukkoon vertaaminen kestää minuutin.
Päivitä mitat kerran vuodessa ja aina silloin, kun paino on muuttunut. Jos koko jää silti epäselväksi, tarkista ennen tilaamista verkkokaupan palautusehdot ja kulut, jotta tiedät, mitä väärä arvaus maksaa.